Useat korkea-arvoiset EU-edustajat arvostelivat ankarasti liittovaltion hallitusta sen vuoksi, että se vastusti Commerzbankin ja UniCreditin yhdistymistä. Kreikan keskuspankin pääjohtaja Yannis Stournaras kutsui toimintaa EU:n tavoitteiden vastaiseksi: "Rajat ylittäviä fuusioita ei pitäisi pitää poliittisena vaan teknisenä kysymyksenä. Sillä, onko kyseessä saksalainen vai italialainen pankki, ei pitäisi olla merkitystä – ratkaisevaa on, että kyseessä on vahva eurooppalainen pankki.
Kritiikki seuraa liittokansleri Olaf Scholzin päätöstä vastustaa UniCreditin haltuunottosuunnitelmia sen jälkeen, kun italialainen pankki oli ilmoittanut aikovansa nostaa osuutensa Commerzbankista 9 prosentista 21 prosenttiin - valvontaviranomaisten suostumuksen mukaisesti.
Muutama päivä aiemmin Saksan hallitus oli pysäyttänyt Commerzbankin myynnin lisäosakkeita, kun se oli myynyt 4,5 prosenttia jälkimarkkinoilla UniCreditille. Tämän kaupan jälkeen Saksan valtio omistaa vielä 12 prosenttia Commerzbankin osakkeista.
„Vihamieliset valtaukset eivät ole hyvä asia pankeille, ja siksi Saksan hallitus on tehnyt selväksi kantansa“, sanoi Scholz. Valtiovarainministeri Christian Lindner jakoi samankaltaisia huolia Italian valtiovarainministeriön kanssa ja varoitti vihamielisestä valtauksesta.
Berliinin kielteinen asenne on kuitenkin ristiriidassa pääomamarkkinaunionin ja Euroopan pankkisektorin vahvemman integraation julistettujen tavoitteiden kanssa, korostavat äänet Brysselistä ja muista EU:n pääkaupungeista. Eräs entinen EU-komissaari, joka puhui Financial Timesille nimettömänä, kuvaili Saksan kantaa "ristiriitaiseksi": "On vaikea vastustaa yhdistymistä, jos liittovaltion hallitus todella haluaa edistää eurooppalaista integraatiota ja pankkiunionia.
Myös Stournaras viittasi hajanaisen eurooppalaisen pankkisektorin heikkouksiin, joka pysähtyy kansallisiin rajoihin ja jää siksi kilpailussa Yhdysvaltain pankkien jälkeen. "Tarvitsemme eurooppalaisia pankkimestareita, jotka voivat kilpailla amerikkalaisten kilpailijoiden kanssa. Tätä varten rajoja ylittävä konsolidointi on välttämätöntä", hän selitti. UniCreditin viimeaikaista osallistumista kreikkalaiseen Alpha Bankiin on "kaikilta osin otettu positiivisesti vastaan".
UniCredit-kaupan hylkääminen Saksassa nähdään Italiassa ja Brysselissä epäjohdonmukaisena. Italialainen ministeri syytti Berliiniä "tekopyhyydestä", koska Saksan hallitus oli äskettäin hyväksynyt romuttuneen italialaisen lentoyhtiön Ita Airwaysin (entinen Alitalia) oston Lufthansan toimesta. "Saksa on aina näyttäytynyt EU-myönteisenä ja saarnannut pankkiunionia. Mutta heti kun Commerzbankista tulee italialaisen kilpailijan kohde, sitä aletaan yhtäkkiä pitää vihamielisenä tekona", ministeri kritisoi.
Myös Brysselissä Berliinin kanta herättää ymmärtämättömyyttä. Korkean tason EU-diplomaatit huomauttivat, että Saksan kanta esitettiin heti entisen EKP:n pääjohtajan Mario Draghin raportin julkistamisen jälkeen, jossa vaadittiin pääomamarkkinoiden unionin loppuunsaattamista. Raportti oli nimenomaisesti korostanut fuusioiden tarvetta kestävämpien yritysten luomiseksi.
„Muutama päivä Draghi-raportin jälkeen ja uuden pääomamarkkinoiden integrointia koskevan aloitteen alkamisen jälkeen Berliini menee päinvastaiseen suuntaan ja torpedoi siten käytännössä kaiken“, sanoi EU-diplomaatti.
Myös Saksassa on ääniä, jotka kyseenalaistavat liittovaltion hallituksen kannan. Kielin maailman talouden instituutin taloustutkimuksen johtaja Stefan Kooths kritisoi Saksan poliittisten toimijoiden ilmeistä puutetta ymmärryksessä sisämarkkinoiden ja pääomamarkkinayhdistyksen periaatteista. "Yrityksillä ei ole passeja", hän sanoi ja korosti, että vain pankkivalvojilla ja kartelliviranomaisilla on oikeus vastustaa yritysostoa.
Tämä keskustelu osoittaa valitettavasti, että EU:ssa emme todella sovella sisämarkkinoiden sääntöjä alkuperäisellä tavalla", Kooths lisäsi.
